Föreningens stadgar
Antagna på årsmötet 27 november 1993 Reviderade på årsmötet 9 februari 2003 Reviderade på årsmötet 20 mars 2004 Reviderade på årsmötet 25 mars 2007 Reviderade på årsmötet 16 april 2011 Reviderade på årsmötet 5 mars 2017
Reviderade på årsmötet 23 mars 2019 Reviderade på årsmötet 27 mars 2021 Reviderade på årsmötet 26 mars 2022
Reviderade på årsmötet 25 mars 2023
STADGAR 2023
GRUNDLÄGGANDE BESTÄMMELSER
§ 1 Namn och syfte
Sverigefinska ungdomsförbundet (Ruotsinsuomalaisten Nuorten Liitto, The Sweden Finnish Youth Organization) är ett förbund för sverigefinska ungdomsföreningar.
Förbundets vision är ett samhälle där sverigefinska barn och unga kan behålla och utveckla sitt språk, sin kultur och sin identitet. Förbundets syfte är att stötta unga sverigefinnars organisering på sina egna villkor samt att vara barn och ungas röst i den förda minoritetspolitiken. Detta gör vi genom att stötta unga sverigefinnars organisering på sina egna villkor och genom att vara barn och ungas röst i den förda minoritetspolitiken.
§ 2 Det politiska programmet
Förbundets påverkanspolitik utgår ifrån det politiska programmet. § 3 Förbundets säte och verksamhetsområde
Förbundet har sitt säte i Stockholm och förbundets verksamhetsområde är Sverige.
§ 4 Förbundets sammansättning
Förbundet består av sina medlemsföreningar och av stödmedlemmar.
§ 5 Obundenhet och förhållningssätt
Förbundet är en ideell organisation som är partipolitiskt och religiöst obunden. Förbundet accepterar inte diskriminering, trakasserier, hat eller mobbning.
FÖRBUNDETS FÖRVALTNING
§ 6 Verksamhets- och räkenskapsår
Förbundets räkenskapsår omfattar tiden från den 1 januari till den 31 december samma kalenderår. Med verksamhetsår avses perioden mellan två ordinarie årsmöten.
§ 7 Beslutande organ
Förbundets beslutande organ är årsmötet och förbundsstyrelsen. Förbundets högsta beslutande organ är årsmötet.
§ 8 Förbundsstyrelsens sammansättning och funktion
Mellan två ordinarie årsmöten handhas förbundets förvaltning, verksamhet och övriga angelägenheter av förbundsstyrelsen. Förbundsstyrelsen väljs av årsmötet för närmast följande verksamhetsår. Valbar är en person som är folkbokförd eller bosatt i Sverige som är medlem i en medlemsförening. En person som är förtroendevald i förbundsstyrelsen eller i en medlemsförening kan inte bli anställd av förbundet utan att avsäga sig sina förtroendeuppdrag. Förbundsstyrelsen bör bestå av sju (7) ledamöter, varav en (1) förbundsordförande, en (1) vice ordförande, tre (3) ordinarie ledamöter samt två (2) suppleanter.
Förbundsstyrelsen kan tillsätta andra hjälporgan. Förbundsstyrelsen anställer arbetstagare och har kollektivt ett arbetsgivaransvar gentemot sina anställda. Förbundsstyrelsen utser förbundets firmatecknare och principerna för tecknandet av firma. Två (2) personer i förbundet måste firmateckna gemensamt.
§ 9 Förbundsstyrelsens sammanträden
Förbundsstyrelsen sammanträder på kallelse av förbundsordföranden eller om minst två (2) övriga ledamöter så begär. Kallelse till möten ska utgå till samtliga ledamöter och suppleanter. Styrelsen är beslutsförande då ordföranden eller vice ordföranden
samt minst hälften av styrelsens ledamöter är närvarande. Beslut vid förbundsstyrelsens sammanträden fattas med enkel majoritet. Vid lika röstetal gäller konsensusbeslut. En förbundsstyrelseledamot får ej delta i beslut av ärende som angår denne personligen eller ärende som angår en medlemsförening där ledamoten sitter som förtroendevald.
§ 10 Revision
Årsmötet utser en (1) auktoriserad revisor och en (1) auktoriserad revisorssuppleant för granskning av förbundets räkenskaper. Årsmötet utser även en (1) verksamhetsrevisor samt en (1) revisorssuppleant för granskning av förbundets förvaltning och verksamhet.
ÅRSMÖTE
§ 11 Ordinarie årsmöte
Årsmötet är ungdomsförbundets högsta beslutande organ. Årsmötet ska hållas årligen före den 1 juli och beslut om tid och plats fattas av förbundsstyrelsen. Kallelse till årsmötet med förslag på föredragningslista ska vara medlemsföreningarna tillhanda senast fyra (4) veckor före årsmötets hållande. Motioner från medlemsföreningar och medlemmar ska vara förbundsstyrelsen tillhanda senast två (2) veckor före årsmötets hållande. Årsmötets handlingar ska vara medlemsföreningarna och årsmötesdeltagarna tillhanda senast en (1) vecka före årsmötets hållande. Valberedningen meddelar om den sista möjliga tidpunkten för nominering av kandidater.
§ 12 Rösträtt
Medlemsföreningarna har rätt till ett (1) ombud samt ett (1) extra ombud för varje 40 stycken medlemmar. Maximalt fyra (4) ombudsplatser kan erhållas. Ombuden ska meddelas skriftligen av medlemsföreningarnas styrelser till förbundskansliet. Medlemsföreningarnas ombud måste vara medlemmar i föreningen. Ledamot i förbundsstyrelsen samt revisorer äger inte rösträtt i egenskap av ombud i enlighet med paragraf 15 punkterna 8-13. Avgående förtroendevalda, revisorer samt kandidater till förtroendeposter äger inte rösträtt i egenskap av ombud i enlighet med paragraf 15 punkterna 23-24. Anställda i förbundet har inte rätt att delta på årsmötet i egenskap av ombud för en förening.
§ 13 Närvaro-, förslags- och yttranderätt
Samtliga medlemmar, förtroendevalda och anställda i förbundet äger vid årsmötet närvaro-, yttrande och förslagsrätt. Förbundsstyrelsen beslutar om närvaro- och
yttranderätt för utomstående i varje enskilt fall.
§ 14 Personval
Vid personval sker sluten omröstning. Är antalet kandidater lika med antalet förtroendeposter kan valet förrättas med acklamation. Vid sluten omröstning är en röst giltig om den innehåller lika många kandidatnamn som det finns platser att fylla. I annat fall räknas hela röstsedeln som ogiltig, vid blankröst ska hela röstsedeln lämnas blank. Är det lika röstetal mellan samtliga kandidater avgör lotten, är det lika röstetal i annat fall som påverkar valbarheten går omröstning till högst en (1) skiljeomgång. Vid lika röstetal i skiljeomgång avgör lotten.
Inträdesordning för suppleanterna fastställs av årsmötet.
§ 15 Ärende vid årsmöte
Vid ordinarie årsmöte ska följande ärenden behandlas:
1. Mötets öppnande
2. Fastställande av röstlängd
3. Beslut om mötets stadgeenlighet och beslutsförighet
4. Fastställande av arbetsordning för mötet
5. Val av minst en (1) mötesordförande och en (1) mötessekreterare 6. Val av två (2) protokolljusterare samt minst två (2) rösträknare 7. Fastställande av föredragningslista
8. Framläggande av verksamhetsberättelse för det gångna verksamhetsåret samt beslut om att lägga den till handlingarna
9. Framläggande av bokslut med resultat- och balansräkning för det gångna räkenskapsåret samt beslut om att lägga den till handlingarna
10. Ekonomisk revisionsberättelse från auktoriserad revisor och revisionsberättelse från verksamhetsrevisor samt beslut om att lägga dessa till handlingarna
11. Beslut om ansvarsfrihet för den avgående förbundsstyrelsen
12. Beslut om styrelsens sammanträdesarvoden
13. Beslut om revisorernas arvoden
14. Fastställande av verksamhetsplan och budget för kommande verksamhetsår 15. Fastställande av medlemsavgift för kommande verksamhetsår 16. Behandling av propositioner från förbundsstyrelsen
17. Behandling av motioner från medlemsföreningarna och medlemmarna 18. Val av en (1) förbundsordförande
19. Val av en (1) vice ordförande
20. Val av tre (3) ordinarie ledamöter
21. Val av två (2) suppleanter
22. Fastställande av förbundsstyrelse
23. Val av två (2) auktoriserade revisorer varav en (1) suppleant 24. Val av två (2) verksamhetsrevisorer varav en (1) suppleant
25. Val av tre (3) ledamöter till valberedningen varav en (1) ordförande 26. Mötets avslutande
Utöver dessa kan ytterligare punkter läggas till vid behov.
§ 16 Årsmötets handlingar
Årsmötets handlingar ska utkomma på antingen finska eller svenska med undantag för kallelsen, verksamhetsplanen, verksamhetsberättelsen och revisionsberättelserna som måste utkomma på både finska och svenska.
§ 17 Extra årsmöte
En majoritet av förbundsstyrelsen, verksamhetsrevisorn eller hälften av
medlemsföreningarna har rätt att kalla till extra årsmöte. På ett extra årsmöte gäller paragraf 12-17 med undantag för:
1. Extra årsmöte kan hållas närsomhelst
2. Föredragningslistan måste alltid innehålla åtminstone paragraf 15 punkterna 1-7 och punkt 17, samt punkt 26.
3. Gäller mötet däremot att tilldela ansvarsfrihet måste hela paragraf 15 tillämpas
MEDLEMSFÖRENINGAR
§ 18 Medlemskap i förbundet
För att en medlemsförening ska kunna upptas som medlem i Sverigefinska ungdomsförbundet måste följande krav uppfyllas:
1. Minst 60 % av föreningens medlemmar måste vara mellan 6-25 år. Det betyder att minst 60 % av medlemmarna ska ha fyllt 6 år men inte 26 år under gällande kalenderår.
2. Föreningen måste ha någon koppling till den sverigefinska folkgruppen, det finska språket, finländska kulturen eller till landet Finland
3. Föreningen måste fungera demokratiskt och jämlikt
4. Föreningen måste ha arrangerat minst ett årsmöte under förbundets verksamhetsår
5. Föreningen måste ha rapporterat in sina medlemmar för föregående räkenskapsår till förbundskansliet senast den 1 januari
6. Föreningarna måste nollställa sitt medlemsregister i början av varje räkenskapsår 7. Föreningen måste ha en styrelse på minst (3) personer
8. Föreningen måste ha minst tre (3) medlemmar
9. Medlemmar i föreningen måste vara eller ha varit bosatt i Sverige under räkenskapsåret, alternativt enbart vara svensk medborgare
10. Föreningen måste ha ett giltigt bankkonto och organisationsnummer
11. Föreningen måste ange i sina stadgar att de är anslutna till Sverigefinska ungdomsförbundet och föreningens stadgar och verksamhet får inte strida mot förbundets stadgar i paragraf 1, 3, 5 och 18
12. Har föreningen inte skickat in uppgifter om sina medlemmar, verksamhetsrapport och årsmötesprotokoll från föregående år till förbundskansliet kan föreningen inte ansöka om bidrag och har inte rösträtt på årsmötet. Detta gäller fram till att saken har åtgärdats
§ 19 Beslut om medlemskap
Beslut om medlemskap i förbundet tas av förbundsstyrelsen.
§ 20 Medlemsavgift
Medlemsföreningarna ska till förbundet erlägga en medlemsavgift. Årsmötet beslutar om medlemsavgiftens storlek på förslag från förbundsstyrelsen.
§ 21 Medlemsförenings utträde
Anmälan om utträde ur förbundet ska ske skriftligen till förbundsstyrelsen med ett signerat protokoll från föreningens årsmöte.
§ 22 Uteslutning av medlemsförening
Medlemsförening kan uteslutas ur förbundet om föreningen ligger vilande eller om föreningen inte har erlagt sin medlemsavgift. Om föreningen inte skickar in uppgifter om sina enskilda medlemmar, verksamhetsrapport och årsmötesprotokoll från föregående år till förbundskansliet kan föreningen uteslutas om saken inte åtgärdas.
Medlemsförening kan uteslutas om dess verksamhet eller stadgar bryter mot förbundets stadgar i paragraf 1, 3, 5 eller 18. Medlemsförening utesluts på beslut av förbundsstyrelsen med 2/3 majoritet. Uteslutna föreningar har möjlighet att överklaga beslutet till årsmötet. Överklagan ska inkomma till förbundsstyrelsen senast två (2) veckor före årsmötets hållande. Fram till ett årsmöte är medlemsföreningen avstängd från förbundets verksamhet samt ansökan om ekonomiskt medel.
§ 23 Uteslutning av medlem i medlemsförening
Medlem i medlemsförening kan uteslutas av förbundsstyrelsen om medlemmen bryter mot förbundets stadgar. Uteslutning kan enbart ske efter en dialog med medlemsföreningen i fråga.
§ 24 Beslut om medlemskap för tidigare utesluten medlem i medlemsförening
Tidigare medlem i medlemsförening som fått beslut om uteslutning av förbundsstyrelsen kan ansöka om att bli återupptagen som medlem i
medlemsförening kalenderåret efter uteslutningen, om det finns anledning att anta att den tidigare uteslutna medlemmen har förändrats i relation till anledningen för uteslutandet. I sådana fall beviljar förbundsstyrelsen, i samråd med medlemsföreningen, medlemskap till den tidigare uteslutna medlemmen.
§ 25 Stödmedlemskap i förbundet
För att upptas som stödmedlem måste medlemsavgift betalas. Stödmedlemskapet innebär att stödmedlem inte har rösträtt på årsmötet och inte har rätt att kandidera till förtroendeposter i förbundet. Det är möjligt att både teckna stödmedlemskap i förbundet och medlemskap i en medlemsförening. Medlemmen har då samma demokratiska rättigheter som andra medlemmar i medlemsföreningen.
§ 26 Medlemsavgift för stödmedlem
Stödmedlem ska betala en medlemsavgift till förbundet. Årsmötet beslutar om avgiftens storlek på förslag från förbundsstyrelsen.
§ 27 Stödmedlems utträde ur förbundet
En stödmedlems utträde ur förbundet sker skriftligen genom en anmälan om utträde ur förbundet till förbundsstyrelsen.
§ 28 Uteslutning av stödmedlem
Stödmedlem kan uteslutas om vederbörande bryter mot förbundets stadgar i paragraf 1 eller 5 eller om stödmedlemmen av annan anledning anses vara synnerligen olämplig.
Stödmedlem utesluts på beslut av förbundsstyrelsen men har möjlighet att överklaga sitt beslut till årsmötet. Överklagan ska inkomma till
förbundsstyrelsen senast två (2) veckor före årsmötets hållande. Stödmedlem är avstängd från förbundets verksamhet fram till årsmötet.
BESTÄMMELSER OM STADGAR OCH FÖRBUNDETS
UPPLÖSNING
§ 29 Stadgetolkning
Stadgetolkning beslutas av årsmötet med enkel majoritet. Om stadgetolkning uppkommer under löpande verksamhetsår ska förbundsstyrelsen besluta om en tillfällig stadgetolkning. Innan sådant beslut fattas ska verksamhetsrevisorernas
yttrande inhämtas.
§ 30 Stadgeändring
Beslut om ändring eller tillägg till stadgarna fattas av årsmöte med minst 2/3 majoritet av närvarande ombuden. Ändring eller tillägg till stadgarna kan enbart upptas till behandling i det fall att detta särskilt nämnts i kallelsen.
§ 31 Förbundets upplösning
Beslut om förbundets upplösning ska fattas vid två på varandra följande årsmöten med minst sex (6) månaders mellanrum varav det ena ska vara ett ordinarie årsmöte. Vid båda mötena krävs att en majoritet om 4/5 av de närvarande ombuden bifaller förslaget. Frågan om förbundets upplösning kan enbart upptas till behandling i det fall att detta särskilt nämnts i kallelsen.
Vid beslut om upplösning av förbundet ska vad som återstår av dess tillgångar efter betalning av skulderna användas för att främja ett ändamål som överensstämmer med förbundets ändamål. Kvarvarande tillgångar får inte fördelas till en medlemsförening.
Hyväksytty vuosikokouksessa 27. marraskuuta 1993
Muutettu vuosikokouksessa 9. helmikuuta 2003
Muutettu vuosikokouksessa 20. maaliskuuta 2004
Muutettu vuosikokouksessa 25. maaliskuuta 2007
Muutettu vuosikokouksessa 16. huhtikuuta 2011
Muutettu vuosikokouksessa 5. maaliskuuta 2017
Muutettu vuosikokouksessa 23. maaliskuuta 2019
Muutettu vuosikokouksessa 27. maaliskuuta 2021
Muutettu vuosikokouksessa 26. maaliskuuta 2022
SÄÄNNÖT
PERUSTAVAT MÄÄRÄYKSET
§ 1 Nimi ja tarkoitus
Ruotsinsuomalaisten Nuorten Liitto (Sverigefinska ungdomsförbundet, The Sweden Finnish Youth Organization) on ruotsinsuomalaisten nuorten yhdistysten liitto.
Liiton visio on yhteiskunta, jossa ruotsinsuomalaiset lapset ja nuoret voivat säilyttää sekä kehittää kieltään, kulttuuriaan ja identiteettiään. Liiton tarkoitus on tukea nuorten ruotsinsuomalaisten järjestäytymistä omilla ehdoillaan sekä olla lasten ja nuorten ääni vähemmistöpolitiikassa. Tähän tavoitteeseen pyrimme tukemalla nuoria järjestämään toimintaa heidän omilla ehdoillaan sekä toimimalla lasten ja nuorten äänenä vähemmistöpolitiikassa.
§ 2 Poliittinen ohjelma
Liiton poliittinen vaikuttaminen pohjautuu poliittiseen ohjelmaan.
§ 3 Nuorisoliiton kanslia ja toiminta-alue
Liiton kanslia on Tukholmassa ja toiminta-alue kattaa koko Ruotsin.
§ 4 Liiton rakenne
Liitto koostuu jäsenyhdistyksistä ja tukijäsenistä.
§ 5 Riippumattomuus ja toimintaehdot
Liitto on voittoa tavoittelematon ja puoluepoliittisesti sekä uskonnollisesti sitoutumaton. Liitto ei hyväksy syrjintää, ahdistelua, vihapuhetta tai kiusaamista.
LIITON HALLINTO
§ 6 Liiton toiminta- ja tilivuosi
Liiton tilivuosi sijoittuu 1. tammikuuta – 31. joulukuuta saman vuoden väliselle ajalle. Toimintavuodella tarkoitetaan aikaa kahden varsinaisen vuosikokouksen välillä.
§ 7 Päättävä elin
Liiton päätäntäelimet ovat vuosikokous ja liittohallitus. Liiton korkein päättävä elin on vuosikokous.
§ 8 Liittohallituksen kokoonpano ja toiminta
Kahden sääntömääräisen vuosikokouksen välissä liittohallitus hoitaa liiton hallinnon, toiminnan ja muut liittoa koskevat asiat. Vuosikokous valitsee liittohallituksen seuraavalle toimintavuodelle. Liittohallitukseen voidaan valita henkilö, joka on kirjoilla tai asuu Ruotsissa ja joka on jäsenyhdistyksen jäsen. Liittohallituksen tai jäsenyhdistyksen luottamustehtävään valittu henkilö ei voi ottaa vastaan työpaikka liittossa ilman, että hän jättää luottamustehtävänsä. Liittohallitukseen tulisi kuulua seitsemän (7) jäsentä, joista yksi (1) on puheenjohtaja ja yksi (1) varapuheenjohtaja, kolme (3) varsinaista jäsentä sekä kaksi (2) varajäsentä.
Liittohallitus voi nimetä toimintaelimiä. Liittohallitus vastaa liiton työntekijöiden palkkaamisesta ja hallitus jakaa työnantajavastuun yhteisesti. Liittohallitus nimeää liiton nimenkirjoitusoikeutetut ja määrittää toimintaperiaatteet allekirjoituksille. Allekirjoituksen on tapahduttava kahden (2) tehtävään määrätyn henkilön toimesta.
§ 9 Liittohallituksen kokoukset
Liittohallituksen kokouksen kutsuu koolle puheenjohtaja tai jos vähintään kaksi (2) hallituksen jäsentä sitä vaatii. Kutsu kokoukseen lähetetään kaikille hallituksen jäsenille ja varajäsenille. Hallitus on päätösvaltainen kun läsnä on puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään puolet hallituksen jäsenistä.
Hallituksen päätökseen vaaditaan yksinkertainen enemmistö. Mikäli äänet menevät tasan, tehdään hyväksyttävin ja paras mahdollinen päätös yhteisymmärryksessä (konsensus-päätös). Hallituksen jäsen ei voi ottaa osaa päätöksentekoon, joka koskee häntä itseään, tai jäsenyhdistystä, jossa hänellä on luottamustehtävä.
§ 10 Tilintarkastus
Vuosikokous valitsee yhden (1) tilintarkastajan ja yhden (1) varatilintarkastajan tarkistamaan liiton taloutta ja kirjanpitoa. Lisäksi vuosikokous nimeää yhden (1) toiminnantarkastajan sekä yhden (1) varatoiminnantarkastajan tarkistamaan toimintaa.
§ 11 Varsinainen vuosikokous
Vuosikokous on nuorisoliiton korkein päättävä elin. Vuosikokous pidetään vuosittain ennen 1. heinäkuuta. Tarkemmasta ajankohdasta ja paikasta päättää liittohallitus. Kutsu vuosikokoukseen sekä ehdotus esityslistasta lähetetään viimeistään neljä (4) viikkoa ennen vuosikokouksen ajankohtaa. Jäsenyhdistykset ja jäsenten aloitteet on lähetettävä liittohallitukselle viimeistään kaksi (2) viikkoa ennen vuosikokousta. Vuosikokouksen asiakirjat tulee olla saatavilla jäsenyhdistyksillä ja vuosikokoukseen osallistujilla viimeistään yksi (1) viikko ennen vuosikokousta. Vaalivaliokunta ilmoittaa viimeisestä ajankohdasta asettua ehdolle liittohallitukseen.
§ 12 Äänioikeus
Jäsenyhdistyksillä on oikeus yhteen (1) edustajaan, sekä yhteen (1) lisäedustajaan jokaista neljääkymmentä (40) jäsentä kohden. Edustajia voi kuitenkin olla korkeintaan neljä (4). Jäsenyhdistysten hallitusten tulee ilmoittaa edustajansa kirjallisesti liiton kansliaan. Jäsenyhdistyksen edustajan tulee olla yhdistyksen jäsen. Liittohallituksen jäsenillä sekä liiton tilintarkastajilla ei ole äänioikeutta vuosikokouksessa pykälän 15 kohdissa 8–13. Pykälän 15 kohdissa 23–24 äänioikeutta ei ole tehtävänsä jättävillä luottamushenkilöillä, tilintarkastajilla eikä luottamustehtäviin hakevilla ehdokkailla. Liiton työntekijöillä ei ole oikeutta osallistua vuosikokoukseen yhdistyksen edustajan tehtävissä.
§ 13 Läsnäolo-, ehdotus- ja puheoikeus
Kaikilla jäsenillä, luottamushenkilöillä ja yhdistyksen työntekijöillä on vuosikokouksessa läsnäolo-, puhe- ja ehdotusoikeus. Muiden osallistujien läsnäolo ja puheoikeudesta liittohallitus päättää kulloinkin erikseen.
§ 14 Henkilöäänestys
Äänestys suoritetaan suljettuna. Jos ehdokkaita on yhtä monta kuin luottamustehtäviä, voidaan valinta toteuttaa yksimielisellä huutoäänestyksellä. Suljetussa äänestyksessä ääni lasketaan hyväksytyksi, kun se sisältää yhtä monta ehdokkaan nimeä kuin täytettäviä paikkoja on.
Muussa tapauksessa ääni lasketaan hylätyksi. Tyhjää äänestettäessä jätetään äänestyslappu tyhjäksi. Jos kaikilla ehdokkailla on sama määrä ääniä, ratkaistaan tulos arvalla, mutta jos äänimäärä on sama tilanteessa, joka vaikuttaa vaalikelpoisuuteen, menee äänestys korkeintaan yhdelle (1) uudelle äänestyskierrokselle. Jos äänimäärä jakautuu tasan uudella äänestyskierroksella, ratkaisee arpa.
Vuosikokous päättää varajäsenten sisäisestä järjestyksestä.
§ 15 Vuosikokouksen asiat
Varsinaisessa vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
1. Vuosikokouksen avaus
2. Edustajien äänioikeuden vahvistaminen
3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
4. Kokouksen työjärjestyksen hyväksyminen.
5. Valitaan kokoukselle vähintään yksi (1) puheenjohtaja ja yksi (1) sihteeri
6. Valitaan kaksi (2) pöytäkirjantarkastajaa ja vähintään kaksi (2) ääntenlaskijaa 7. Päätetään kokouksen asialistasta
8. Esitetään liiton toimintakertomus kuluneen toimintavuoden ajalta ja päätetään sen vahvistamisesta
9. Esitetään kuluneen vuoden tilinpäätös, tuloslaskelma ja tilitase ja päätetään niiden vahvistamisesta
10. Tilintarkastaja ja toiminnantarkastaja esittävät lausuntonsa ja päätetään lausuntojen vahvistamisesta
11. Päätetään vastuuvapauden myöntämisestä eroavalle hallitukselle 12. Päätetään liittohallituksen kokouspalkkioista
13. Päätetään tilintarkastajien palkkioista
14. Päätetään seuraavan vuoden toimintasuunnitelmasta ja budjetista 15. Päätetään seuraavan toimintavuoden jäsenmaksusta
16. Käsitellään liittohallituksen kokoukselle esittämät aloitteet
17. Käsitellään jäsenyhdistysten ja jäsenten vuosikokoukselle antamat aloitteet 18. Valitaan liitolle yksi (1) puheenjohtaja
19. Valitaan liitolle yksi (1) varapuheenjohtaja
20. Valitaan kolme (3) varsinaista jäsentä
21. Valitaan kaksi (2) varajäsentä
22. Liittohallituksen vahvistaminen
23. Valitaan kaksi (2) tilintarkastajaa joista yksi (1) on varatilintarkastaja 24. Valitaan kaksi (2) toiminnantarkastajaa, joista yksi (1) on varatarkastaja
25. Valitaan vaalivaliokuntaan kolme (3) jäsentä, joista yksi (1) on valiokunnan puheenjohtaja
26. Kokouksen päättäminen
Mikäli tarpeellista, kohtia voi lisätä ylläolevien kohtien lisäksi.
§ 16 Vuosikokouksen asiakirjat
Vuosikokouksen asiakirjat voidaan luovuttaa kirjallisesti suomeksi tai ruotsiksi, mutta kokouskutsun, toimintasuunnitelman, toimintakertomuksen ja tilintarkastuksen tulee olla sekä ruotsiksi että suomeksi.
§ 17 Ylimääräinen vuosikokous
Ylimääräinen vuosikokous voidaan kutsua koolle liittohallituksen enemmistön tai toiminnantarkastajan toimesta tai jos vähintään puolet jäsenyhdistyksistä niin haluaa.
Ylimääräisessä vuosikokouksessa pätevät vuosikokouksen sääntöjen pykälät 12–17 seuraavilla poikkeuksilla:
1. Ylimääräinen vuosikokous voidaan pitää koska tahansa
2. Asialistan tulee aina sisältää pykälän 15 kohdat 1–7 sekä 17 ja 26
3. Jos kokous sen sijaan koskee vastuuvapauden jakamista, on koko pykälää 15 noudatettava
JÄSENYHDISTYKSET
§ 18 Jäsenyys liitossa
Ollakseen Ruotsinsuomalaisten Nuorten Liiton jäsen, on seuraavien edellytysten täytyttävä:
1. Liiton jäsenistä vähintään 60 % tulee olla iältään 6–25 vuotiaita. Se tarkoittaa, että vähintään 60 % jäsenistä tulee olla täyttänyt 6 vuotta mutta ei vielä 26 vuotta voimassaolevan kalenterivuoden aikana KATSO VANHASTA -> ON MUUTETTU, muuten värit pois
2. Yhdistyksellä on oltava jokin yhteys ruotsinsuomalaiseen kansanryhmään, suomen kieleen, suomalaiseen kulttuuriin tai Suomeen
3. Yhdistyksen tulee toimia demokraattisesti ja tasa-arvoisesti
4. Yhdistyksen tulee pitää vähintään yksi vuosikokous liittohallituksen toimintavuoden aikana
5. Yhdistyksen tulee lähettää kuluneen tilivuoden aikana jäsenrekisterinsä liittohallituksen kanslialle 1. tammikuuta mennessä
6. Yhdistyksen tulee nollata jäsenrekisterinsä jokaisen tilivuoden alussa 7. Yhdistyksen hallituksessa tulee olla vähintään kolme (3) henkilöä 8. Yhdistyksessä tulee olla vähintään kolme (3) jäsentä
9. Yhdistyksen jäsenten pitää asua tai olla asunut Ruotsissa tilikauden aikana tai olla Ruotsin kansalainen.
10. Yhdistyksellä tulee olla toimiva pankkitili ja organisaationumero
11. Yhdistyksen säännöissä on säädettävä, että yhdistys kuuluu Ruotsinsuomalaisten Nuorten Liittoon. Yhdistyksen säännöt ja toiminta ei saa olla ristiriidassa liiton sääntöjen kanssa pykälissä 1, 3, 5 ja 18
12. Jos yhdistys ei ole lähettänyt tietoja jäsenistään, vuosikertomusta ja vuosikokouspöytäkirjaa menneeltä toimintavuodelta nuorisoliiton kanslialle, ei yhdistys voi hakea apurahaa eikä yhdistyksellä ole äänioikeutta vuosikokouksessa ennen kuin asiat ovat korjattu.
§ 19 Päätös jäsenyydestä
Liiton jäseneksi hyväksymisestä päättää liittohallitus.
§ 20 Jäsenmaksu
Jäsenyhdistykset suorittavat liitolle jäsenmaksun. Liittohallitus esittää ehdotuksen jäsenmaksun suuruudesta ja se hyväksytään vuosikokouksen päätöksellä.
§ 21 Liitosta eroaminen
Jäsenyhdistyksellä on oikeus erota liitosta sen jälkeen, kun se on ilmoittanut päätöksestä liittohallitukselle kirjallisesti. Mukana tulee olla allekirjoitettu pöytäkirja vuosikokouksesta, jossa eroamisesta on päätetty.
§ 22 Jäsenyhdistyksen erottaminen
Jäsenyhdistys voidaan erottaa liitosta, mikäli yhdistyksellä ei ole toimintaa tai jos yhdistys ei ole suorittanut jäsenmaksua. Yhdistys voidaan erottaa, mikäli yhdistys ei lähetä tietoja yksittäisistä jäsenistä, toimintakertomusta ja vuosikokouspöytäkirjaa menneeltä toimintavuodelta nuorisoliiton kanslialle.
Jäsenyhdistys voidaan erottaa, mikäli yhdistyksen toiminta tai säännöt ovat
ristiriidassa liiton sääntöjen pykälien 1, 3, 5 tai 18 kanssa. Jäsenyhdistys erotetaan, jos liittohallitus päättää asiasta 2/3 enemmistöllä. Erotetulla jäsenyhdistyksellä on mahdollisuus valittaa päätöksestä liiton vuosikokoukselle. Valitus on lähetettävä liittohallitukselle viimeistään kaksi (2) viikkoa ennen vuosikokousta. Erotettu jäsenyhdistys on vuosikokoukseen saakka suljettu liiton toiminnan ja taloudellisen tuen ulkopuolelle.
YKSITTÄISET JÄSENET LIITOSSA
§ 23 Jäsenen erottaminen jäsenyhdistyksestä
Jäsenyhdistyksen jäsen voidaan erottaa liittohallituksen päätöksellä, jos jäsen rikkoo liiton sääntöjä. Jäsenen erottaminen voidaan toteuttaa vain kyseessä olevan jäsenyhdistyksen kanssa käydyn dialogin jälkeen.
§ 24 Päätös jäsenyydestä erotetulle jäsenyhdistyksen jäsenelle
Entinen jäsenyhdistyksen jäsen, joka on saanut päätöksen liittohallitukselta jäsenyyden erottamisesta, voi uudelleen hakea jäsenyyttä jäsenyhdistykseen erottamisen jälkeisenä kalenterivuonna, mikäli on syytä olettaa, että erotettu jäsen on muuttanut toimintatapojaan aikaisempaa erottamispäätöstä koskien. Siinä tapauksessa liittohallitus myöntää, yhteisymmärryksessä jäsenyhdistyksen kanssa, jäsenyyden entiselle erotetulle jäsenelle.
§ 25 Tukijäsenyys liitossa
Jäsenmaksu on maksettava ollakseen liiton tukijäsen. Tukijäsenellä ei ole äänioikeutta vuosikokouksessa eikä oikeutta asettua ehdolle liiton luottamustehtäviin. Tukijäsenellä on mahdollisuus liittyä myös jäsenyhdistyksen jäseneksi, jolloin kyseisellä jäsenellä on samat demokraattiset oikeudet kuten muilla jäsenyhdistyksen jäsenillä.
§ 26 Tukijäsenen jäsenmaksu
Tukijäsenen tulee suorittaa vuosikokouksen päättämä jäsenmaksu liitolle. Ehdotuksen jäsenmaksun suuruudesta tekee liittohallitus.
§ 27 Tukijäsenen eroaminen liitosta
Tukijäsenen eroaminen liitosta tapahtuu ilmoittamalla asiasta kirjallisesti liittohallitukselle
§ 28 Tukijäsenen erottaminen
Tukijäsen voidaan erottaa, jos asianomainen rikkoo pykäliä 1 tai 5, tai jos tukijäsen on muista syistä erityisen sopimaton. Tukijäsen voidaan erottaa liittohallituksen
päätöksellä, mutta erotetulla on mahdollisuus valittaa päätöksestä vuosikokoukselle. Valitus on lähetettävä liittohallitukselle viimeistään kaksi (2) viikkoa ennen vuosikokousta. Vuosikokoukseen saakka erotettu tukijäsen on suljettu liiton toiminnan ulkopuolelle.
SÄÄNTÖMÄÄRÄYKSET JA LIITON PURKAMINEN
§ 29 Sääntöjen tulkinta
Sääntöjen tulkinnasta päätetään vuosikokouksessa yksinkertaisella enemmistöllä. Jos tulkintaa koskeva kysymys nousee esiin kuluvan toimintavuoden aikana, päättää liittohallitus väliaikaisesta sääntötulkinnasta. Tällainen päätös edellyttää tilintarkastajien lausuntoa.
§ 30 Sääntömuutos
Päätös muutoksesta tai lisäys sääntöihin voidaan tehdä, mikäli vähintään 2/3 enemmistö vuosikokouksen läsnäolleista edustajista ovat sen kannalla. Muutos tai lisäys sääntöihin voidaan ottaa käsittelyyn ainoastaan, jos se erikseen mainitaan kokouskutsussa.
§ 31 Liiton purkaminen
Päätös liiton purkamisesta on tehtävä kahdessa peräkkäisessä vuosikokouksessa, joista yhden on oltava varsinainen vuosikokous. Näiden kahden kokouksen välissä on oltava vähintään kuusi (6) kuukautta. Molemmissa kokouksissa purkupäätöksellä on oltava 4/5 enemmistö läsnäolleista edustajista.
Kysymys liiton purkamisesta voidaan nostaa esiin ainoastaan, jos se mainitaan erikseen kokouskutsussa. Purkupäätöksen tapahduttua, laskujen ja velkojen maksun jälkeen jäävät rahat tulee käyttää liiton määrittämien päämäärien edistämiseen. Jäljelle jääviä varoja ei tule jakaa jäsenyhdistyksille.